Mika Häkkinen Formula 1 legenda

Tässä jutussa paneudumme Mika Häkkiseen, joka on edelleen kaikkien aikojen menestynein suomalainen Formula 1 -kuski sekä kaksinkertainen maailmanmestari. Mestaruudet ovat vuosilta 1998 ja 1999. Häkkinen syntyi vuonna 1968 Vantaalla, silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Nuoruudessaan (1974-1986) mies ajoi kartingia, missä hän menestyi hienosti ja voitti viidesti Suomen mestaruuden. Tämän jälkeen hän oli yhden kauden Formula Ford -sarjassa, josta hän siirtyi Formula Vauxhall Lotus -sarjaan.

Karting-radoilta Formula 1:een

Vuosina 1989 ja 1990 Häkkinen ajoikin jo F3-sarjassa. Jälkimmäisenä vuotena hän hallitsi sarjaa ylivoimaisesti toisen suomalaisen, Mika Salon kanssa. Koska miehillä oli sattumalta sama etunimi, alettiin miesten ylivoimaisuuden takia puhua jopa MikaMika-sarjasta. Miesten kaksintaistelu oli kovaa, mutta Häkkinen voitti lopulta sarjan ykkössijan, Salon jäädessä toiselle sijalle. Häkkisen Formula 1 -ura alkoi lopulta vuonna 1991. Mies aloitti kilpauransa Lotuksella.

Tuohon aikaan loikkaa F3:sta suoraan F1:een pidettiin epätavallisena. Mies kuitenkin onnistui debyyttikaudellaan hyvin siitäkin huolimatta, että hänen autonsa oli aika lailla kilpailukyvytön. Varsinainen läpimurto tapahtuikin seuraavana vuonna, jolloin auto oli saatu kuntoon. Vuonna 1993 Häkkinen pääsi McLarenin talliin, jossa hän viihtyikin aina vuoteen 2001 asti. Aluksi hän sai kuitenkin tyytyä testikuljettajan rooliin, sillä tallin ykköskuski Ayrton Senna halusi pitkän empimisen jälkeen jatkaa kilpakuljettajana.

Testikuljettajasta kilpakuljettajaksi

Häkkinen pääsi testikuljettajasta kilpakuljettajaksi Michael Andrettin luovuttua paikastaan flopanneen kautensa vuoksi. Vaikka Sennaa pidettiin tuolloin sen hetken parhaana aika-ajajana, päihitti Häkkinen miehen Estorilin aika-ajoissa. Itse kisa päättyi tuolloin harmillisesti keskeytykseen. Vuonna 1995 Häkkinen joutui pahaan onnettomuuteen Australian GP:n ensimmäisissä aika-ajoissa. Häkkinen ajoi rajusti ulos radalta Adelaiden katuradalla Brewery Bend -kaarteessa – vasen takarengas oli tyhjentynyt 200 km/h -vauhdissa.

Auto päätyi rengasvalliin, minkä seurauksena miehen pää paiskautui auton ohjauspyörään poukkoillen sen jälkeen holtittomasti edestakaisin. Seuraukset olivat vakavat: Häkkinen sai sekä pahoja niskavammoja että kallonmurtuman vajoten koomaan. Oli kuitenkin onni onnettomuudessa, että Häkkinen selvisi dramaattisesta onnettomuudestaan. Hänen toipumisensa oli nopeaa ja Häkkinen pystyikin osallistumaan jo seuraavan kauden ensimmäiseen kilpailuun, joka ajettiin Melbournessa. Onnettomuus ei hidastanut miehen tahtia, vaan hän menestyi kaudella hyvin.

Maailmanmestaruus 1998

Vuosi 1997 sujui takkuillen. Häkkisen auto oli epäluotettava, ja erityisesti moottoririkot vaivasivat. Mies joutui keskeyttämään johtopaikalta Britanniassa, Itävallassa ja Luxemburgissa juuri moottoririkon takia. Tämän jälkeen onni oli onneksi myötäinen ja Häkkinen voitti mestaruuden kausilla 1998 ja 1999. Vuosi 1998 oli todellinen jännitysnäytelmä, jonka pääosassa oli Häkkisen lisäksi Michael Schumacher. Miehet hallitsivat kautta ylivoimaisesti, ja voiton pääsi nappaamaan joku muu vain kahdessa kauden osakilpailuista.

Jännitys huipentui kaudella, kun enää kaksi GP:tä oli ajamatta ja miehet olivat tasapisteissä. Häkkinen päihitti Schumacherin Luxemburgissa ja enää oli jäljellä vain viimeinen kilpailu Japanissa. Voitto varmistui, kun Schumacherin viimeiseen ruutuun pudotettu auto hajosi rengasrikkoon. Miesten kaksintaistelu jatkui vielä seuraavalla kaudella aina sen puoleenväliin asti. Schumacher loukkaantui ulosajossa Britannian GP:ssä ja hänet korvasi Ferrarin kakkoskuski Eddie Irvine. Jännitystä ja dramatiikkaa oli jälleen luvassa.

… ja vuonna 1999

Häkkinen pääsi starttaaman paalupaikalta kaikkiaan 11 kisassa kaikista seitsemästätoista. Epäonni oli kuitenkin myötä, sekä Häkkisen omien että tallin tekemien virheiden vuoksi. Häkkinen joutui keskeyttämään oman ajovirheensä vuoksi sekä Italian Imolassa että Monzassa. Britanniassa kisa loppui kesken renkaan irrottua autosta. Kauden toiseksi viimeinen kilpailu ajettiin Malesiassa. Ferrari-tallin kaksoisvoitto hylättiin heidän sääntöjä rikkoneen ilmanohjaimen vuoksi ja Häkkinen ehdittiin jo julistaa maailmanmestariksi.

Ilo oli kuitenkin ennen aikainen, sillä tulokset palautettiin lopulta ennalleen. Tilanne oli huikean jännittävä. Irvine oli johdossa ennen kauden päättävää Japanin GP:tä, mikä merkitsi sitä, että Häkkisen oli voitettava. Kaikkien suomalaisten riemuksi Häkkinen pystyi tämän tekemään ja maailmanmestaruus oli hänen. Suomessa voitiin juhlia suomalaismiehen menestystä. Häkkisen upeat suoritukset eivät jääneet vaille arvostusta. Hänet valittiin esimerkiksi vuonna 1998 Suomen vuoden urheilijaksi.

Mestaruuksien jälkeen

Häkkinen ei pystynyt uusimaan mestaruuttaan enää vuonna 2000, vaikka hän oli vielä kolme kilpailua ennen kauden päättymistä kahden pisteen johtoasemassa Schumacherista. Mestaruus jäi lopulta vain haaveeksi auton luotettavuusongelmien vuoksi. Vuosi 2001 oli Häkkiselle vaikea, ja spekulaatiot siitä, että mies lopettaisi, alkoivat kasvaa. Kauden loppupuolella mies ilmoittikin jäävänsä sapattivapaalle. Tältä vapaalta hän ei koskaan palannut. Mies teki kuitenkin paluun kilparadoille DTM:n parissa.

Häkkinen aloitti DTM-sarjassa vuonna 2005. Muihin tehtäviin hän siirtyi vuonna 2007 kauden päätyttyä. Kausi oli ollut siinä mielessä dramaattinen, että Häkkiselle langetettiin kaikkien aikojen suurin sakkorangaistus: 20 000 euroa. Sakko annettiin kolaroinnista Martin Tomczykin kanssa. Kilparatojen lisäksi Häkkistä on nähty ja kuultu myös elokuvissa. Hän teki ääniroolin vuonna 2006 Autot-animaatioelokuvassa sekä cameoroolin leffassa Uuno Turhapuro – This Is My Life vuonna 2004.

Perhe-elämä

Häkkinen on ollut naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Erja Honkanen. He olivat naimisissa vuosina 1998-2008 ja heillä on kaksi lasta: vuonna 2000 syntynyt Hugo ja vuonna 2005 syntynyt Aina. Häkkisen toinen vaimo on tšekkiläinen Marketa Remesova. He avioituivat vuonna 2016. Häkkisellä on kolme lasta hänen kanssaan, vuonna 2010 syntynyt tytär sekä vuonna 2014 syntyneet poika ja tyttö.

About the author

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *